16.10 perjantai

Aamujutustelujen jälkeen jokainen lähti eteenpäin omaa tahtiaan. Suurin osa taitaa kuitenkin suunnistaa Pahrumpiin, leiriytyä sinne. Siellä on iso alue uima-altaineen ja saunoineen.

Me tutustuimme aluksi paikalliseen museoon, joka kertoi borax-kaivoksesta. Oli paljon vanhoja laitteita, kärryjä, työkaluja yms.

Matkan jatkuessa oli paljon pyöräilijöitä. Olikohan heillä menossa helteinen Death Valleyn ympäriajo?

Vielä poikkesimme katsomassa komeat kalliomuodostumat Zabriskiessä. Sa tännehän ne pyöräilijätkin ajelivat ja ihan jyrkän mäen päälle. Täällä oli hollantilaisia, jotka olivat tuoneet oman matkailuauton tullessaan. Sitten matka jatkui kohti Nevadaa ja leiripaikkaa. Paikka oli vähän hakusassa, kun Miss neuvoi aivan väärään suuntaan. Löytyihän se kysymisen jälkeen. Mutta sitä ennen olimme jo törmänneet kahteen muuhun suomalaiseen autokuntaan, joilla oli sama ongelma. Leiri oli tosi helpossa paikassa, olisi vain pitänyt katsoa karttaa tarkemmin.

Tämä leiripaikka on kaikista meidän leiripaikoista tasokkain. Löytyy kolme eri lämpöistä uima-allasta, kuntosali, sauna… Paras uimapaikka oli kylmin allas, ainakin minulle. Tämä paikka on tasokkain, mutta moni luontoleiri kaikkine puutteineen, niukkoine palveluineen, on miellyttänyt enemmän. On ollut ihanaa luonnon rauhaa, pois kaikesta joutavasta hälystä. Siellä on todella rentoutunut.

Kello on kolme ja lämpötila reilut 30 astetta, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. On vähän haikeaa, kun matka päättyy parin päivän päästä. Muistot säilyvät ja kaipuu jäi.

Blokissa on päivät välillä väärässä järjestyksessä, suonette anteeksi. Tajusin vasta äskettäin, että päivät on kopioitava yksitellen.